Hallitse pölyä rakennustyömaalla

Mitä pöly on?

Pöly koostuu pienistä, kiinteistä hajallaan olevista hiukkasista, jotka leijuvat ilmassa. Nämä pölyhiukkaset voivat olla äärettömän pieniä. Kaikkein haitallisin pöly, joka on hiukkaskooltaan alle 10 mikrometriä, luokitellaan alveolijakeeksi. Pöly, jonka hiukkaskoko on alle 100 mikrometriä, luokitellaan hengittyväksi- tai keuhkojakeeksi. Vertailun vuoksi ihmisen hiussäikeen paksuus on noin 60 mikrometriä.  

Monet haitallisista pölyhiukkasista ovat niin pieniä, että niitä tuskin huomaa ja mitä pienempiä ne ovat, sitä kauemmin ne leijuvat ilmassa. Esimerkiksi 0,1 mikrometrin kokoisen pölyhiukkasen laskeutuminen lattialle vain yhden metrin korkeudelta voi kestää kaksi viikkoa. 

Tästä syystä rakennuspölyn voi haistaa, vaikka sitä ei näe. Jos huone "haisee betonille", se johtuu todennäköisesti ilmassa kiertävistä mikroskooppisen pienistä betonipölyhiukkasista.

Kuinka rakennuspöly syntyy?

Pölyä syntyy materiaaleja rikkovasta käsittelystä esimerkiksi porauksen, piikkaamisen, sahauksen tai hionnan yhteydessä. Pölylle voi altistua myös ilmavirran kautta, esimerkiksi kun kuljetetaan pölyisiä materiaaleja ja tuuli puhaltaa pölyä ympäriinsä tai sementin valmistuksessa jauhetta sekoitettaessa. Pölyt voidaan jakaa eri luokkiin riippuen työstettävästä materiaalista ja rakennusprosessista. 

Kolme yleisintä rakennusteollisuudessa esiintyvää pölytyyppiä ovat: 

• ^{Mineraalipöly: saattaa sisältää piidioksidipölyä , joka on syntynyt piidioksidia (esimerkiksi kvartsia) sisältävien materiaalien hankaavasta käsittelystä, esim. hiekkakivi, betoni, laasti tai tiili.} 
• ^{Puupöly: syntyy puun ja käsitellyn puun, kuten MDF-levyn, hiovasta käsittelystä.} 
• ^{Muut pölytyypit: ne syntyvät työstettäessä materiaaleja, esimerkiksi kipsipöly.}

Kvartsipölyn aiheuttamat terveyshaitat

Mitä pidempään altistutaan pölylle, sitä suuremmat riskit se aiheuttaa terveydelle ja turvallisuudelle.  

Pitkäaikainen altistuminen alveolijakeiselle kiteiselle piidioksidille (kvartsi), jonka hiukkasia on betonissa, laatoissa, tiilissä ja laastissa, on erityisen vaarallista, koska hiukkaset voivat mennä syvälle keuhkoihin ja keuhkorakkuloihin (alveoli). Tämä voi johtaa hengitystiesairauksiin, kuten silikoosiin, jonka on todistettu lisäävän keuhkosyövän riskiä. 

Pitkäaikainen altistuminen rakennustyömaan pölylle voi myös aiheuttaa keuhkoahtaumataudin. Keuhkoahtaumatauti vaikeuttaa hengitystä ja voi vakavasti heikentää elämänlaatua.

Altistumisrajat

Monissa maissa lainsäädäntö rajoittaa nykyään altistumista vaaralliselle rakennuspölylle. Esimerkiksi Yhdysvaltain rakennusalan sääntelyviranomainen OSHA on asettanut piidioksidipölyn sallituksi altistumisrajaksi enintään 50 mikrogrammaa kuutiometriä kohden 8 tunnin työpäivän ajalle. Euroopan unionissa työntekijän alveolijakeisen kiteisen piidioksidipölyn altistumisraja on 0,1 milligrammaa kuutiometriä kohden 8 tunnin aikapainotettuna keskiarvona. 

Sallitut altistumisrajat vaihtelevat maittain, joten ne on tarkistettava aina paikallisilta viranomaisilta.

Miten rakennuspöly vaikuttaa tuottavuuteen

Pölylle altistuminen ei ole pelkästään terveysriski. Se lisää myös loukkaantumisriskiä huonontamalla näkyvyyttä ja aiheuttaa muita häiriötekijöitä, kuten yskää ja aivastelua ja silmien ärsytystä. 

Sairastumisen ja työtapaturmien lisäksi pöly voi vaikuttaa lähes kaikkiin rakennustöiden vaiheisiin: 

• ^{Ajan hukkaaminen: alueiden suojaus ja osastointi ennen töiden aloittamista} 
• ^{Kiinteiden kalusteiden ja tekstiilien vaurioituminen: esimerkiksi kokolattiamatot ja kiinteät kalusteet} 
• ^{Vaikutukset muihin töihin: esimerkiksi rappaustyöt, maalaus ja sähkötyöt} 
• ^{Luovutuksen viivästyminen: aikaa vievä loppusiivous} 

Vähemmälle huomiolle voi jäädä, että pöly saattaa myös tukkia työkaluja tunkeutumalla moottoreihin ja muihin liikkuviin osiin. Tämä voi aiheuttaa korkeat korjauskulut ja turhauttavaa odottelua. Pölyhiukkaset kerääntyvät myös teräville reunoille, kuten talttojen päihin, poranterän reunoihin ja hiomalaikkojen pintoihin, mikä voi mahdollisesti tylsyttää niitä ja lyhentää niiden käyttöikää. Lyhyesti sanottuna pöly maksaa rahaa.

Strategia rakennuspölyn vähentämiseksi

Rakennuspölyn negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää STOP-periaatteen avulla. Se määrittelee riskin hallinnan järjestyksen. 

S – Korvaaminen (Substitution) 
Vältä pölyn muodostumista valitsemalla vaihtoehtoisia menetelmiä, kuten valukiskoja, valuun jätettäviä palokatkotuotteita, suorakiinnitystä tai suunnittelua tietomallinnuksen avulla. 

T –Tekniset toimenpiteet
Poista ja vähennä pöly teknisten ratkaisujen avulla. Tässä apuna voidaan käyttää Hiltin pölynpoistojärjestelmiä (DRS) tai käyttämällä erilaisia tarvikkeita, kuten pölykauluksia- tai suojuksia. Toinen esimerkki on timanttiporauksessa käytettävä vedenhallintajärjestelmä. Voit myös suojata ja osastoida työskentelyalueet pölyesteillä ja täydentää pölynpoistojärjestelmiä kannettavilla ilmanpuhdistimilla, jotka poistavat hengitysilmassa olevia pölyhiukkasia.  

O – Organisointi:
riskien vähentäminen tehtävien uudelleenjärjestelyllä ja suunnittelulla, turvallisuuskoulutuksella sekä säännöllisellä työkalujen huollolla ja tarkistuksella. 

P – (Personal Protection) Henkilönsuojaimet  
Näitä tarvitaan, kun riskejä ei voida täysin poistaa edellämainituin keinoin. Käytä henkilönsuojaimia, kuten pölymaskia, suojalaseja ja käsineitä aina kun teet pölyäviä työvaiheita.