Tiesitkö, että Antiikin Roomassa niitit olivat yksi yleisimmistä rakentamiseen käytetyistä työvälineistä? Tämä on vain eräs yksityiskohta vetoniittien kiehtovasta historiasta. Kiinnittäessäsi julkisivupaneeleita Hiltin akkutoimisella vetoniittikoneella saatat joskus miettiä, mistä niittaus alunperin sai alkunsa. Miten vetoniiteistä tuli niin tärkeä osa kaikkea rakentamista? Ja miksi niittaustyökaluja kutsutaan juuri sillä nimellä?
Niittausta käytetään kaikentyyppisessä rakentamisessa ja yleisin niitattava materiaali on metalli. Muita yleisiä materiaaleja ovat puu, savi ja tekstiili. Mutta mistä työkalu sai nimensä?
Käytämme tätä sanaa, koska kahden esineen (yleensä metallin) yhteenliittäminen eli niittaus on yksinkertainen ja tehokas tapa luoda lähes pysyvä kiinnitys. Termiä käytetään myös rakennusmaailman ulkopuolella, esimerkiksi ilmaisemassa kuvaannollisesti asioita, jotka ovat ”niittautuneet” tiukasti yhteen ja joita ei voida erottaa.
Ajan myötä niittauksesta on tullut yksi vahvimmista ja pysyvimmistä kiinnitysmuodoista. Siksi 324 metrin korkuisen ja 18 000 teräspalasta kootun Eiffel-Tornin osat niitattiin toisiinsa kiinni noin 2,5 miljoonalla niitillä. Niittausta on käytetty kautta historian monissa muissakin kuuluisissa kohteissa, muun muassa Golden Gate -sillan, Sydney Harbour Bridge -sillan ja RMS Titanic -matkustajalaivan rakentamisessa. Titanicin rakenteisiin käytettiin 3 miljoonaa niittiä. Niistä 2 miljoonaa tehtiin käsin ja 1 miljoona viimeisteltiin hydraulivasaralla.
Ensimmäiset niitit olivat käytössä muinaisessa Egyptissä yli 5000 vuotta sitten, jolloin niitä käytettiin esimerkiksi kahvojen kiinnittämiseen kannuihin.
1850-luvulle tultaessa niittaus alkoi yleistyä myös rakentamisessa. Esimerkiksi rautapalkkeja niitattiin yhteen, jolloin aikaansaatiin uskomattoman vahvat rakenteet ja pohjustettiin tietä nykyisille pilvenpiirtäjille.
Vuonna 1873 Levi Strauss sai patentin keksinnölleen vahvistaa farmarihousuja kupariniiteillä repeämiselle alttiista kohdista. Levis on tähän päivään mennessä myynyt yli 200 miljoonaa paria kupariniitillisiä farkkuja.
Toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltojen hallitus käynnisti ”Rosie the Riveter” (niittaaja-Rosie) -kampanjan, joka kannusti kotirintaman naisia työskentelemään mekaanikkoina sotateollisuudessa, erityisesti lentokoneteollisuudessa.
Paineilmatyökalujen myötä niittaamisesta tuli tehokkaampaa. Tänä päivänä vetoniittien kiinnitys suoritetaan niittipistooleilla, jotka ampuvat useita niittejä sekunnissa ja vasaroivat niitin pään lopulliseen muotoonsa.
Niittaus on liitosmenetelmä, jossa kaksi tai useampaa kappaletta liitetään yhteen niitin avulla valmiiksi poratun reiän läpi. Niitti lävistää kappaleet ja niitin muotoa muutetaan niin, että kappaleet kiinnittyvät tiukasti yhteen irtoamatta toisistaan.
Olemme nyt esitelleet niittauksen ja vetoniittien historian meidän päiviimme asti. Onko sinulla tiedossa muita mielenkiintoisia faktoja aiheesta? Vai haluaisitko tietää enemmän jostain muusta rakentamisen tekniikkaan liittyvästä? Kerro siitä meille ja osallistu keskusteluun Facebookissa tai Twitterissä!
Kiinnostuitko kokeilemaan vetoniittien kiinnittämistä työmaallasi? Tutustu Hilti RT 6 vetoniittikoneeseen!
NÄMÄ BLOGIT VOIVAT KIINNOSTAA SINUA
Jaa
Valitse oikea tili nähdäksesi sinua koskevat hinnat ja sisällöt
