Teknikkakannatusten päivitetyt viranomaisohjeet

”Tekniikkakannatukset? Ne eivät oikeastaan kuulu minun suunnittelusopimukseeni.”
”Tekniikkakannatuksista on harvoin suunnitelmia.”
”Kyllä ne työmaalla kannatukset sitten jotenkin ratkoo.”

Nämä toteamukset olemme kuulleet suunnittelijoilta vuosien varrella yhdellä jos toisellakin projektilla ja asia on ollutkin useimmiten juuri näin. Tekniikkakannatukset eivät ole kuuluneet oikein kenenkään vastuulle vaan ne ovat olleet väliinputoaja, aivan kuten palokatkotkin vielä 10 vuotta sitten. Mutta asiaan on havahduttu nyt. Rakennusala on todennut että ”tapa, jolla aina ennen on tehty” ei aina varmista haluttua turvallisuustasoa ja johda haluttuun lopputulokseen.

Ensimmäisen kehitysaskeleen muutokseen teki Topten-käytännöt. Mikä se on? Nimi viittaakin kyseisen tahon aikaisempaan kokoonpanoon, sillä aikoinaan Topten-käytännöt koostuivat kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvonnoista. Tällä hetkellä mukana on jo 34 kaupungin rakennusvalvonnat sekä alan merkittävimmät toimialajärjestöt.  Topten-käytäntöjen tavoitteena on luoda rakennusalalle yhtenäisiä käytäntöjä siten, että pelisäännöt ja tulkinnat olisivat maanlaajuisesti mahdollisimman yhtenäisiä. Heidän tavoitteenaan on tukea säädösten soveltamista, edistää hyvää rakentamistapaa ja ennaltaehkäistä virheitä. Topten julkaisee ohjekortteja, joiden tarkoitus on edistää yhteisiä toimintatapoja ja sujuvoittaa rakentamista. Ohjeissa esitetyt tavat ovat yksi tapa tehdä ja muitakin tapoja voidaan toki käyttää, kunhan ne täyttävät rakentamista koskevat säädökset ja ovat hyvän rakentamistavan mukaisia. Meidän kokemuksemme on, että jos seurataan Topten-ohjeistuksia, harvoin tarvitsee antaa lisäselvityksiä.

Topten-kortit ohjaavat siis esimerkiksi erilaisten dokumenttien laatimista ja ottavat kantaa toivottuun sisältöön. Syksyllä 2020 tekniikkakannatuksia koskevia päivityksiä tehtiin kahteen ohjekorttiin:

-          Rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen perusteet -asiakirja

-          LVI-suunnittelun ja totetuksen sekä käyttöönoton perusteet -asiakirja

Kummatkin ovat lupavaiheessa toimitettavia - hankkeen edetessä täydentyviä - asiakirjoja, joiden laatimista koordinoi vastaava rakennesuunnittelija tai vastaava LVI-suunnittelija. 

Ennen kuin mennään itse kortin päivityksiin, otetaan nopea mutta hyvin olennainen katsaus Ympäristöministeriön asetuksiin, joihin kyseiset ohjekortit viittaavat. LVI -suunnittelun ja toteutuksen sekä käyttöönoton perusteet -asiakirja viittaa kahteen asetukseen: YM asetus 1047/2017 vesi ja viemärilaitteistoista sekä YM asetus 1009/2017 sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Molemmat asetukset ohjaavat suunnittelemaan tekniikkakannatukset. Suunnittelun tarkkuuteen tai suunnitteluperusteisiin ei näissä asetuksissa oteta tarkemmin kantaa.

Rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen perusteet -asiakirja taas viittaa ensimmäisenä tietolähteenä YM asetukseen 477/2014 kantavista rakenteista. Asetus ohjaa nimensä mukaisesti kantavien rakenteiden suunnittelua, joten miten se kannatuksiin liittyy? Siten, että ensimmäisessä pykälässä on maininta: Sovelletaan kantavien rakenteiden lisäksi käyttöturvallisuuden kannalta merkittävien rakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä niiden korjaus- ja muutostyöhön, kun niiden mahdollisesta vauriosta voi aiheutua vaaraa henkilöturvallisuudelle. Kolmannessa pykälässä taas on maininta, että suunnittelu tulisi tehdä lähtökohtaisesti eurokoodipohjaisesti. Toisin sanoen, turvallisuudelle merkitykselliset kannatukset tulisi suunnitella eurokoodipohjaisesti.

Aiheeseen liittyy olennaisesti myös käytettävien tuotteiden arviointiperusteet. Esimerkiksi, jos tekniikkakannatus toteutetaan kiskolla, miten kyseisen kiskon kapasiteetti on arvioitu. Jotta eurokoodipohjainen suunnittelu olisi tarkoituksenmukaista, tulisi myös käytettävän tuotteen ominaisuudet ja kapasiteetit olla eurokoodipohjaisesti arvioitu, koska laskentakaavoihin sijoitetaan käytettävän tuotteen yksilöllisiä suoritusarvoja. Täten turvallisuudelle merkitykselliset kannatukset tulisi paitsi suunnitella eurokoodipohjaisesti, myös suunnitella eurokoodipohjaisesti arvioiduilla tuotteilla. Nämä muun muassa tuotekelpoisuutta ohjaavat vaatimukset olisi hyvä mainita suunnittelua ja toteutusta ohjaavissa asiakirjoissa, jotta urakoitsijat osaavat edellyttää eurokoodin mukaisesti arvioituja tuotteita toimittajille lähettämissään tarjouspyynnöissä. 

Palataan takaisin Topten-käytäntöjen päivityksiin. Rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen perusteet -asiakirjaan tuli useampi päivitys, jotka alkavat kohdasta 4.0 Lujuuden kannalta merkittävien täydentävien rakenteiden suunnittelun perusteet ja siellä tarkemmin kohdasta 4.1 Ripustettavat rakenteet ja kiinnitykset. Kyseisessä kappaleessa ohjeistetaan ottamaan kantaa

• Alakattoihin, RT 84-10916
• Tekniikkakannakkeisiin
• Vesikattoihin
• Julkisivuihin
• Pelastustoiminnan kannalta olennaiset kannatukset käsitellään kohdassa 9.2

Suunnittelijaa ohjeistetaan siis ottamaan kantaa kannatusperiaatteisiin ja kannatusratkaisuihin jo hankkeen alkuvaiheessa.

Kohdassa 5 suunnittelu ja toteutusjärjestelmä pyydetään kertomaan käytettävistä suunnittelumenetelmistä. Jos halutaan seurata Ympäristöministeriön asetuksia, tässä kappaleessa mainitaan eurokoodipohjaisesta suunnittelusta turvallisuudelle merkityksellisten kannatusten osalta. Muitakin menetelmiä voidaan kyllä käyttää, mutta tällöin suunnittelijan tulee Topten-ohjeen mukaan kuitenkin antaa selvitys ja perustelunsa suunnittelujärjestelmien rinnakkaiskäytöstä.

Kohdassa 9.2 Rakennusfysiikka on kohta 9.2 Rakenteiden paloturvallisuus, jossa suunnittelija voi määrittää alustavat perusteet ja vaatimukset mahdollisista paloluokitelluista kannatuksista.

LVI-suunnittelun ja totetuksen sekä käyttöönoton perusteet-asiakirjaan tuli kaksi päivitystä. Ohjeeseen lisättiin kohta 6 Kannakoinnit sekä kohtaan 8. Rakentamisen aikaiset järjestelmät ja asennukset, kohta 8.1 Kannakoinnit. Kyseisissä kappaleissa LVI-suunnittelija ottaa täten kantaa tuleviin kannatuksiin.

Päivityksiä tehtiin siis RAK- sekä LVI-puolen ohjekortteihin. Mutta tapahtuuko tällöin se perinteinen, että ”jaettu vastuu ei ole kenenkään vastuu”? Ei oikeastaan. Hankkeet ovat yksilöllisiä kokonsa sekä luonteensa takia. Viranomaisten palautteen mukaan he eivät halua päättää rakennushankkeeseen ryhtyvän puolesta kuka kannanoton kannatuksiin tekee. Viranomainen vain halusi tehdä päivitykset kumpaankin ohjekorttiin ja varmistaa tällä tavalla, että asiaan kiinnitetään riittävästi huomiota ja kannatukset hoidetaan turvallisesti sekä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi suunnittelusopimuksissaan määrittää kannatussuunnittelun vastuut parhaaksi katsomallaan tavalla.

Toptenin lisäksi myös alan merkittävimmät toimialajärjestöt ovat alkaneet kiinnittää asiaan huomiota ja päivittämään ohjeistuksiaan. Esimerkiksi SKOL ja Rakennustieto (RT) ovat ryhtyneet toimenpiteisiin päivittääkseen kannatuksia koskevat ohjeistuksensa, jotta ne johtaisivat haluttuun turvallisuustasoon ja voimassa olevan lainsäädännön noudattamiseen. Rakennustieto julkaisi helmikuussa 2022 päivitetyn ohjeen putkistojen ja kanavien kannatuksista (RT 103447), jonka mukaan kannatusten lujuus ja vakaus on pystyttävä osoittamaan esimerkiksi vastaavan rakennesuunnittelijan hyväksymän suunnittelujärjestelmän mukaisella suunnitelmalla tai eurokoodin mukaisella suunnittelujärjestelmällä asetuksen 477/2014 mukaisesti silloin, kun kannatusten pettäminen voi aiheuttaa vaaraa henkilöturvallisuudelle. Myös päivitettävään Talotekniikka RYL:iin on tulossa aiempaa enemmän tekniikkakannatuksia koskevaa ohjeistusta.

Päämäärä on siis alan yhteinen. Kannatuksiin halutaan kiinnittää enemmän huomiota ja tietoisuutta kannatusten vaatimuksista halutaan levittää. Suunnittelun ja toteutuksen vastuita halutaan selkeyttää. Paljon kehitystä on siis jo tapahtunut 9/2020 lähtien. Tulossa on lisää kehitystyötä sekä muutoksia, jotka tulevat entisestään lisäämään kannatusten turvallisuutta ja säädöstenmukaisuutta käynnissä olevissa ja tulevissa hankkeissa.

Joko teknikkakannatukset on nostettu keskusteluun sinun hankkeellasi?