Jälkiasenteisista harjaterästartunnoista on muodostunut luotettava, jokapäiväinen sovellus työmaille. Niitä kohdataan erityisesti erilaisilla korjauskohteiden työmailla, mutta välillä myös uudiskohteilla, kun uutta rakennetta liitetään vanhaan rakenteeseen. Harjaterästen suunnittelun näkökulmasta sovellukset voidaankin jakaa kolmeen kategoriaan; rakenteiden jatkokset, rakenteelliset liitokset ja rakenteiden vahvistukset eli mantteloinnit.
Jälkikiinnitteinen harjaterästartunta voidaan suunnitella sovelluksesta riippuen harjaterästeorian tai ankkuriteorian mukaan (kuva 1).
Suunnittelumenetelmän ja käytettävän tuotteen valintaa ohjaa eurooppalainen arviointiasiakirja EAD, joka ohjaa tuotteen testausta. EAD voidaankin ajatella tuotteen arviointimenetelmänä tai ”testausstandardina”. Esimerkiksi kun suunnitellaan ankkuriteorialla ja liitokseen kohdistuu staattinen kuorma, arviointimenetelmä on EAD 3302323. Kun tuote testataan kyseisen arviointiasiakirjan mukaan, saadaan tuloksena ETA-arviointi, josta ilmenee tuotteen yksilölliset suoritusarvot. Tuotteen yksilöllisiä suoritusarvoja taas tarvitaan suunnitteluun, joka pohjautuu tässä tapauksessa EN 1992-4 eli Eurokoodi 2, osa 4:seen. Täten suunnittelumenetelmä perustuu tuotteen ETA-arvioinnin kautta eurooppalaiseen arviointimenetelmään.
Harjaterästeorian mukaista jälkikiinnitteisten harjaterästen suunnittelua on jo pitkään ohjannut Eurokoodi 2 (aikaisemmin TR023) tai Eurokoodi 8. Nämä suunnittelumenetelmät perustuvat arviointimenetelmään EAD 330087.
Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää vuonna 2019 julkaistua, uutta suunnittelumenetelmää TR069, joka on vuosien intensiivisen tutkimuksen ja testauksen tulos. TR069 perustuu täysin omaan eurooppalaiseen arviointiasiakirjaan EAD 332402, mikä tarkoittaa sitä että käytettävä injektiomassa tulee olla testattu erikseen juurikin kyseisen EAD:n mukaan, mikäli mielii käyttää ko. tuotetta TR069 -pohjaisessa suunnittelussa.